Lampaanvillan kuljetuksen logistiikka | Kokeilunpaikka.fi
2

Ketterä kokeilu

-

  • Rahoitusta

Försökets teman

KiertotalousMaaseutuJätteen määrän vähentäminenEkologisuusHiilijalanjälki

833 visningar

Försöket är skapat 12.11.2021

Annika Kontkanen, osana YAMK opinnäytetyötä Oulun ammattikorkeakoulussa

Lampaanvillan kuljetuksen logistiikka

Kuinka saadaan tiloille jäävä lampaanvilla kustannustehokkaasti ja mahdollisimman ekologisesti kuljetettua jalostuspaikkaan.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Lampaanvilla etenkin lihatuotantoon suuntautuneilla tiloilla jää tilalle, koska sen markkinahinta ei kata lajittelu- ja kuljetuskustannuksia. Hävikki villalle on suunnitteilla käyttöä, joka ei vaadi niin tarkkaa lajittelua kuin langaksi kehrääminen tarvitsee. Villan jääminen jätteeksi on ekologisesti kestämätöntä.

Miten kokeilu toteutetaan?

Kokeilussa kartoitan tilat, joissa villaa jää jätteeksi ja lasken villamäärät. Suunnittelen ajoreitin ja käyn hakemassa villat tiloilta hyötykäyttöön. Jatkossa suunnitellaan tilallisten kanssa ennakkoon tulevat villamäärät ja voidaan hyödyntää tämän kokeilun tuloksia logistiikan suunnittelussa ja optimoinnissa. Kokeilun suunnitelma on päivittynyt, tilalta toiselle ajamisesta olen nyt luopunut ekologisista syistä. Villan määrä on noin suuri, ettei sitä edellä kuvatulla kalustolla kannata lähteä tekemään. Teen villan pakkaamisen kokeilua tiivistävällä puristimella ja sitä kautta pystyn etenemään laskelmissani.

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Tähän kokeiluun riittää hakijan työpanos, kun otetaan huomioon, että pystyn ajamaan kevytkuorma-autoa ja kevyttä peräkärryä. Villa on suhteellisen kevyttä, joten tällä yhdistelmällä saadaan kuljetettua riittävä määrä tavaraa. Hankittu villa hyödynnetään kokeilijan eli Annikan omissa projekteissa.

Mikä on kokeilun kokonaisbudjetti ja miten se jakautuu maksajatahoittain?

Kokeilun budjetti koostuu polttoainekustannuksista, ajoneuvoyhdistelmän käyttökustannuksista, ajankäytöstä, matkalla tapahtuvista yöpymisistä ja villantuottajalle maksettavasta villan korvauksesta. Kokeilubudjetti on 5000€

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Logistiikka osaaminen on käytännön työelämästä hankittua toimiessani metsäasiantuntijana metsänhoitoyhdistyksessä. Villaketjun tutkiminen on osa opinnäytetyötäni. Työaikaa voin käyttää kokeiluun sen vaativan määrän, koska se linkittyy suoraan opintoihini. Olen saanut yhteistyökumppaniksi Lammastaloussäätiön sekä Enercet Oy:n. Säätiöltä sain avustuksen opinto-ja kokeilumatkalle Jyväskylään ja Enercet Oy:ltä koekäyttöön puristavan jätesäiliön lampaanvillan pakkaamiseen tilalla.

Vad har hänt under försökets gång?

06.02.2022

Villoista huopaa ja rankapuista kehikoita, ja niistä jurttia?

Hei!



Kuulostaapa hyvältä, että tämmöisellä pienehköllä tasolla tartut useampaankin olennaiseen asiaan, sekä ylijäämään että logistiikkaan.



Olisi mielenkiintoista tietää 


- villojen laatulajittelusta


- siitä mitä eri jalosteet vaativat villaraaka-aineelta


- siitä minkälaisia villoja lampaat Suomessa ja maailmalla tuottavat: Miten esim. eri lammasrotujen ja eri ilmastoissa elävien lampaiden villat eroavat toisistaan? Onko Annikalla tai muilla lukijoilla hyviä linkkejä valmiina laitettavaksi tänne?


Entä mitä tämän kokeilun villoista tehdään?



Puhuin toissa syksynä yhden uusseelantilaisen kanssa, ja hän kertoi, että siellä villaa kompostoidaan paljon, sille ei ole markkinoita.


Meillä taas harvennetaan taimikoissa koivu- ja muita lehtipuurankoja lahoamaan maahan, eikä niitä aina, tai kovin useinkaan, kerätä polttopuiksi saati rakenteelliseen käyttöön - koska se ei näyttäydy houkuttelevana hommana.



Olin pystyttämässä erästä jurttaa, jonka runko oli koivurankaa ja kaksinkertaisessa huopaeristyksessä oli kuulemma 400:n lampaan villat. Jurtan koko oli n. 20 m2. Linkki sen valmistajan nettisivulle: http://www.jurtta.com/rakennus.html



Jos huovan valmistus olisi prosessi, joka pystyisi imaisemaan Uuden-Seelannin ylijäämävillat, varsinkin ehkä alkajaisiksi, ennen kuin monipuolisempi ja tarkempi lajittelu ja markkinat syntyisivät, niin sitten olisi huopaa - kenties ainakin 10000 jurtan eristeiksi vuodessa. Kehikoihin sopivia puita löytynee kyllä ympäri maailmaa, kun hoksataan kerätä, mutta uskon että Suomessakin kannattaisi rakentaa kehikoita sopivista joutavista puista - niiden suurempi arvo ehkä siirtäisi pienpuun korjaamisen kannattavuuden rajaa laajemmalle, tai voisi tarjota ilmaisen taimikon harvennuksen tarkemmin ja useammin, jättäen juuri sopivasti tilaa jätettäville puille.



Jurtan voi kuljettaa polkuja pitkin ja sitä voi korjata sahalla, puukolla, neulalla ja langalla. Jurtille varmaan löytyisi maailmasta monenlaista käyttöä, eristeillä tai ilman, sekä hyöty- että elämyspainotteisiin tilanteisiin. Ihan Suomessakin jurtat palvelisivat tilapäisinä majoitteina maaseudun antimien tarkempaa ja hitaampaa hyödyntämistä (jota voidaan moniulotteisesti koordinoida internetin ja kännyköiden avulla, oppeja, kysyntää ja tarjontaa jakaen) ja elämys- ja terapiakäytöt ovat ihan oma lukunsa! (Toki meillä on valtava määrä enemmän tai vähemmän tyhjillään olevia, kaiken laatuisia mökkejä ja taloja, joten konkreettinen tarve katolle pään päälle voidaan saavuttaa ehkä mielekkäämmin, jos airb'n'b kasvaa tähän suuntaan, tai syntyy toinen alusta. Onko jotain sellaista "majan vuokrausta" olemassakin?) 



Jurttakehikot voisivat myös korvata kaikenlaisia metallisia pressutalleja ja torikatoksia ( tässä puinen vaihtoehtoehto: https://youtu.be/VVc2OACJtpc?t=159 ), joiden valmistus kuluttaa enemmän energiaa, ja joiden nyrjähtäneiden putkien ja murtuneiden muoviliittimien korjaaminen on vaikeampaa. Sopivan puunrangan varaosaksi taas löytää suunnilleen jokaiselta hehtaarilta, ja kiinnitykset tapahtuvat naruilla, köysillä ja painovoimalla. Varmaan helposti syntyisi muitakin kuin pyöreitä ratkaisuja käyttää rankaristikkoelementtejä. Kehikko on äärimmäisen kätevä myynti-, työ-, varasto- ja asuintilan runko, koska siihen voi ripustaa kaikkea kätevästi!


Kommentarer
Hei. Kiitos kommentista! 1. Villojen laatulajittelusta: Nykyisin lajittelua tehdään pääosin langan tuotantoa silmällä pitäen. Kun villa on menossa muuhun käyttöön, kuten täytteeksi tai eristeen raaka-aineeksi lajittelua ei nähdäkseni tarvitse tehdä niin tarkasti. Esimerkiksi Suomenlampaan tai kainuunharmaksen villasta kehrätään lankaa ja texel villasta täytettä. Villan laatu vaihtelee katraittain, joten jalostus tuote täytyy päättää tilakohtaisesti ja mikä on myös logistisesti ja tulos-panos suhteessa paras ratkaisu. Itsellä tavoitteena on, että lampaanvillasta pystyttäisiin tulevaisuudessa hyödyntämään enemmän kuin 70%.
Tämän kokeilun villoista tehdään sekä täytemateriaalia, eristettä kokeilijan eli Annikan verstaan seiniin ja yläpohjiin sekä kaikista huonolaatuisimmista villoista maanpeitettä viljelykokeeseen. Lankaa näistä villoista ei tehdä, koska kehruutoimintaa ja siihen liittyvää tutkimusta on jo paljon muutoinkin.
Jurtta on tuotteena todella mielenkiintoinen! Innovatiivisia käyttökohteita tarvitaan runsaasti, koska niin iso osa maailman lampaanvillasta menee hävikkiin. Kun jalostusta tehdään monella eri sektorilla se, myös tasaa suhdanteista riippuvia riskejä.
Logga in och kommentera med eget namn
Göm kommentarer