1

Kokeilun idea

-

Försökets teman

Försöket är skapat 18.07.2017

Maitokärry

Tavoitteena on selvittää kaupoissa syntyvän maitotuotteiden hävikin suuruus ja miten sen hakeminen voitaisiin toteuttaa, sekä kerätä ideoita sen hyödyntämiseksi

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Maitotuotteiden tuotanto on ympäristöä kuormittavaa ja niiden hävikin suuruudeksi on arvioitu 8,4 miljoonaa kiloa. Kokeilun tavoitteena on selvittää, paljonko hyödynnettävissä olevien maitotuotteiden hävikki on. Samalla on tarkoitus kartoittaa parasta ennen käyttöpäivän ylittäneiden maitotuotteiden keräämisen vaihtoehtoja, sekä ideoita hävikin hyödyntämiseksi. Pidemmän aikavälin tavoitteita ovat ruokahävikin pienentäminen, kiertotalouden toteutumisen edistäminen, sekä ilmastonmuutoksen hillintä.

Miten kokeilu toteutetaan?

Haluamme selvittää, voisiko maitotuotteiden hävikin hyödyntää jotenkin muuten kuin biokaasun valmistuksessa. Ensimmäinen vaihe, johon haemme rahoitusta, on kartoittaa kauppojen maitotuotteiden hävikin määrää ja kerätä ideoita hävikin hyödyntämiseksi, mutta myös selvittää kierrättämisen lisäämiseen kohdistuvia esteitä. Kokeilussa haastatellaan asiantuntijoita ruokaketjun eri vaiheilta. Taustaselvityksen ja haastatteluiden avulla muodostetaan suositukset päiväyksen ylittäneiden maitotuotteiden turvallisesta ja tehokkaasta keräysjärjestelmästä. 1.10-30.11

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Osuuskunta Visia, yhteistyössä Osuuskunta Universon kanssa.

Mikä on kokeilun budjetti?

4960 euroa.

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Tiimiimme kuuluu ympäristöasiantuntija Noora Piila ja kiertotalousasiantuntija Anna Virolainen. HOK-Elannon laatu- ja ympäristöpäällikkö Satu Kattilamäki on lupautunut haastateltavaksi.

Vad har hänt under försökets gång?

30.08.2017

<em>Liha- ja viljatuotteiden ohella maitotuotteet ovat yksittäisistä elintarvikkeiden tuoteryhmistä ilmasto- ja vesistökuormituksen kärjessä. Maidon tuotanto on merkittävä metaani-, hiilidioksidi- ja rikkidioksidipäästöjen lähde ja vuosittain maidon tuotanto vastaa noin 2,7 % globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä (Gerber ym., 2010). Jätteenä maito on verrattavissa kemikaalijätteeseen, sillä sen biologinen hajoaminen kuluttaa happea ja aiheuttaen pohjavesien pilaantumisen ja merkittävien hajuhaittojen lisäksi mm. kalakuolemia. Suomen kauppojen ruokahävikiksi on arvioitu noin 70 miljoonaa kiloa vuodessa (Silvennoinen 2012), josta maitotuotteita on 12 % (Koivupuro ym., 2010), eli 8,4 miljoonaa kiloa. Maitotuotteiden kysynnän on ennustettu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä (Gerber ym., 2010), joten tarve maitotuotteiden hävikin vähentämiseen tuoreiden kiertotalouden innovaatioiden kautta on suuri ja jatkuvasti kasvava. </em>

<em>Monien elintarvikkeiden kohdalla kiertotalouden ratkaisuja on jo lähdetty kehittämään, esimerkiksi ylijäämäleivästä on valmistettu olutta. Myös parasta ennen käyttöpäivän ylittäneen maitotuotteiden hyödyntämisessä olisi suuret edellytykset hyötykäyttöön muiden elintarvikkeiden tuotannossa joko suoraan raaka-aineena tai välillisesti lannoitteena. Ensimmäinen askel on selvittää, paljonko tällaisia maitotuotteita olisi saatavilla ja mikä olisi järkevin tapa kerätä ne käsiteltäväksi. Samalla voitaisiin kerätä ideoita maidon uusiokäytöstä myöhempää selvitystä varten. </em>

<em>Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi on tärkeää vähentää energian ja raaka-aineiden käyttöä sekä hyödyntää jätteet uusien tuotteiden valmistuksessa. Kiertotalous luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintatapoja hyödyntäen mm. moderneja digiratkaisuja. Myös materiaalien kuljetusten uudet ratkaisut, kuten käänteinen logistiikka, tarjoavat edellytyksiä kiertotalouden ratkaisuille. Esimerkiksi kauppaan maitotuotteita tuova kuljetusauto voisi samalla viedä käytöstä poistettuja maitotuotteita kierrätettäväksi.</em>

<em> Lähteet:</em>

P. Gerber, T. Vellinga, C. Opio, B. Henderson, H. Steinfeld. 2010. Greenhouse gas emissions from the dairy sector. A life cycle assessment. Food and Agricultural Organization of the United Nations: Animal Production and Health Division

K. Silvennoinen, H-K. Koivupuro, J-M. Katajajuuri, L. Jalkanen, A. Reinikainen. 2012. Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa: Foodspill 2010-2012 -hankkeen loppuraportti. MTT.

H-K. Koivupuro, L. Jalkanen, J-M. Katajajuuri, A. Reinikainen, K. Silvennoinen. 2010. Elintarvikeketjussa syntyvä ruokahävikki: Kirjallisuuskatsaus. MTT.


Kokeilun budjetin erittely:





Kommentarer
Logga in och kommentera med eget namn
Göm kommentarer