Merimetson guonon käyttökelpoisuus kierrätyslannoitteena ja sen hyödyntäminen Saaristomeren vesiensuojelussa | Kokeilunpaikka.fi
1

Kokeilun idea

-

  • Rahoitusta

Försökets teman

Ympäristö

106 visningar

Försöket är skapat 20.11.2021

Innoeco (Consulting)

Merimetson guonon käyttökelpoisuus kierrätyslannoitteena ja sen hyödyntäminen Saaristomeren vesiensuojelussa

Tutkia merimetson ulosteen soveltuvuus (ravinne ja haitta-ainepitoisuudet) lannoitteena Tuottaa ehdotus pilottikokeilusta Turun Äijäkarilla Tuottaa tietoa vastaaviin toimiin muualla Suomen rannikolla

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Merilintujen ulosteen fosfori on perinteinen lannoite, joka edelsi teollisten lannoitteiden aikakautta. Voimakkaasti kasvaneet merimetsokannat ovat alkaneet tuottaa guonoa myös Suomen rannikolla ja Saaristomerellä. Suomessa pesii noin 25 000 merimetsoparia, joiden vuosittain tuottama guono sisältää noin 10 tonnia fosforia, joka on poistunut lintujen ravinnon myötä meren ekosysteemistä. Yksi suuri yhdyskunta sijaitsee Turun Äijäkarilla. Sen 1750 pesivää paria tuottivat viime vuonna noin 700 kiloa fosforia, joka on peräisin niiden syömästä kalasta ja joka pääosin levisi kesäkuukausien aikana pohjoiselle Airistolle. Vertailun vuoksi samaan aikaan Kakolan jätevesipuhdistamolta fosforia pääsi mereen noin 800 kg. Merimetsojen paikallinen vaikutus vesistöön ja sen eliöstöön on siis erittäin merkittävä. Jos osakin ravinteista pystytään keräämään ja kierrättämään, sillä on tärkeä merkitys vesiensuojelulle ja alueen eliöstölle.

Miten kokeilu toteutetaan?

Kokeilun toteutus on seuraava; - järjestetään ulostejäämien näytteiden otto Äijäkarilla ja 1-2 vertailuyhdyskunnassa - analysoidaan niiden ravinne ja haitta-ainepitoisuudet laboratorioissa - konsultoidaan tulosten pohjalta lannoitevalmistajia, kuten Biolan ja Kekkilä, mahdollisuuksista hyödyntää guonoa lannoitevalmistuksessa. Samoin konsultoidaan kaupunkien viherrakentajia samasta mahdollisuudesta - konsultoidaan maaperägeologian asiantuntijoita mahdollisuudesta pidättää ravinteita pesimäyhdyskuntien maaperässä (vaihtoehtona ravinnekäytölle) - konsultoidaan vesirakentamisen asiantuntijoita ravinteiden talteenotolle saarioloissa - laaditaan raportti kokeilusta

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Allekirjoittaneen lisäksi hankkeeseen osallistuu, - maaperägeologian asiantuntija - vesirakentamisen asiantuntija - analyysilaboratoriot Lisäksi hanke vaatii Turun kaupungin (maanomistaja) suostumuksen ja kenties ELY-keskuksen luvan talviseen näytteenottoon

Mikä on kokeilun budjetti?

Kokeilun budjetti on 7 000 € ja se koostuu; - näytteenottokustannuksista -laboratoriokustannuksista -asiantuntijakorvauksista -projektin vetämisestä -raportointityöstä

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Allekirjoittaneella on pitkäaikainen kokemus ympäristönsuojelutehtävistä ja arvio on, että hankkeen läpivientiin kokonaisuudessaan kuluu 14 työpäivää. Muiden asiantuntijapalveluiden osalta arvio on 5 työpäivää. Lisäksi tulevat laboratorioiden analyysipalvelut. Hankkeelle ei ole muuta ulkopuolista rahoitusta.

Kuinka avoimesti kehitettävästä ratkaisusta voidaan raportoida?

Ei liity. Loppuraportin julkistaminen on erittäin toivottavaa.