Kokeilun oppi
-
Försökets teman
661 visningar
Försöket är skapat 08.10.2018Arkkitehdit NRT Oy
Tarkentuva todellisuus - Joustava tiedon lisääminen suunnittelutietomalliin
Hankkeessa etsitään uusia, ketterämpiä toimintatapoja tarkemitatun lähtötiedon ja suunnittelumallien yhdistämiseen. http://n-r-t.fi/2/tarkentuvatodellisuus/
Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?
Nykyisellä, kehittyvällä teknologialla saadaan rakentamisaikana tehtävät peruskorjauskohteiden tarkemittaukset toteutettua nopeasti ja tehokkaasti. Tarkemittauksilla saadaan alkuvaiheen inventointimallia luotettavampaa tietoa esimerkiksi puretuista, aiemmin piilossa olleista runkorakenteista ja voidaan varmistaa suunnitelmien toteutettavuus sekä laadukkuus. Keskimääräisessä korjaushankkeessa tarkemittausten tuoman tiedon päivittäminen suunnittelumalliin limittyy osaksi toteutussuunnittelua. Poikkeuksellisen vaativissa, rakennussuojelullisia arvoja ja monimutkaista geometriaa sisältävissä korjauksissa työvaihe voi kuitenkin osoittautua suuritöiseksi ja vaikeasti ennakoitavaksi. Hidas työprosessi ja suunnitelmien epätarkkuus vaikuttavat kriittisesti suunnitelmien toteutettavuuteen ja luotettavuuteen, mikä hidastaa koko rakentamisprosessia ja saattaa johtaa virheisiin. Hankkeessa kokeillaan työprosessin suoraviivaistamista ja keventämistä, eli etsitään uusia, ketterämpiä toimintatapoja tarkemitatun lähtötiedon ja suunnittelumallien yhdistämiseen. Pidemmän aikavälin tavoitteena on vakiinnuttaa uusi toimintatapa osaksi suunnittelualan käytäntöjä. Hankkeen alussa kartoitimme nykyisen tarkemittausprosessin sudenkuoppia (Case Helsingin Olympiastadion), sekä vaiheita, joissa tyypillisesti tehdään virheitä tai joudutaan muista syistä palaamaan takaisin. Tarkasteluajanjaksona oli prosessi suunnittelusopimusten laatimisesta rakennuksen valmistumiseen. Kokeilevan kehittämisen hengessä kokeilujen valintakriteereinä oli korkea vaikuttavuus, mutta matala vaativuustaso. Tavoitteena oli oppia ongelmasta kokeilujen kautta enemmän, jotta voidaan löytää potentiaalisimmat jatkokehityskohteet sekä määrittää suuntaviivoja uudelle, ideaaliselle työprosessille.
Miten kokeilu toteutetaan?
Hanke muodostui useista pienemmistä kokeiluista, jotka pohjautuivat saatavilla olevaan aineistoon sekä jo olemassa oleviin työkaluihin. Korjausrakentamisen ja -suunnittelun kannalta keskeisessä ja laajassa aiheessa olisi vielä aihetta uusillekin kokeiluille ja kokeilevalle kehittämiselle. Useilla nopeammilla ja pienemmillä kokeiluilla voitiin kuitenkin nopeasti validoida lähestymistapa joko toimivaksi tai epätoimivaksi ennen kuin ratkaisua lähdetään kehittämään tai ottamaan käyttöön laajemmin. Tässä mielessä kokeilut onnistuivat varsin hyvin. Suurin osa kokeiluista liittyi Olympiastadionin hankkeeseen, josta oli kokeilun aikana saatavilla eniten erilaista tarkemittaus- ja pistepilviaineistoa. Alkuperäisestä hankesuunnitelmasta poiketen Kivimiehen koulun ja päiväkodin työmaavaiheesta ei kertynyt juurikaan pistepilvi- ja suunnitteluaineistoa kokeilun käyttöön. Tämä kuvaa sitä, että pienemmissä korjaushankkeissa mittapoikkeamiin ja suunnitelmamuutoksiin ehditään reagoida helpommin sekä suunnittelussa että työmaalla, eikä laajoille tarkemittauksille tai niistä aiheutuvalle muutossuunnittelulle ei ole suurta tarvetta. Yritämme kehittää työprosessia, jolla tarkentuvan pistepilviaineiston käsittely ja mallinnus sujuisivat mahdollisimman nopeasti rakentamisaikana. Uudet työprosessit ovat kuitenkin kompleksisia, ja edellyttävät kokeellista kehittämistä, testausta ja validointia oikeassa toimintaympäristössä. Hankkeessa toteutettiin siksi pieniä, kevyitä kokeiluja, joissa hyödyn¬nettiin todellisista hankkeista saatavaa aineistoa. Työprosessia testattiin ja validoitiin iteratiivisesti oikeassa toimintaympäristössä kahdessa poikkeuksellisen vaativas¬sa peruskorjaushankkeessa: Helsingin Olympiastadionissa ja vähäisemmältä osin Finlandia-talossa. Kokeilu rajattiin rakentamisaikana tarkemitatun tiedon päivittämiseen suunnittelumalliin, mutta kokeilusta syntyvät ratkaisut voisivat edistää myös muun lähtötiedon ja suunnittelun yhdistämistä tulevaisuudessa. 16.10.2017 – 31.7.2018
Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?
Kokeilun toteuttaa Arkkitehdit NRT Oy osana kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiota vauhdittavaa KIRA-digi hanketta.
Mikä on kokeilun kokonaisbudjetti ja miten se jakautuu maksajatahoittain?
-
Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?
Arkkitehdit NRT Oy on kokenut, ennakkoluuloton ja tehokas arkkitehtitoimisto, jolla on yli 30 vuoden kokemus monentyyppisistä suunnittelutehtävistä. Peruskorjauskohteemme ovat usein poikkeuksellisen vaativia julkisia rakennuksia ja historiallisia rakennusperintökohteita, joihin kohdistuu merkittäviä suojeluvaatimuksia. Projekteille ovat tyypillisiä suuret, monialaiset työryhmät, rakennuskohteen suuri laajuus, tavanomaisia rakennuksia monimutkaisempi geometria sekä hankkeiden kompleksisuus.
Lärdomar av försöket
Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?
Hanke muodostui useista pienemmistä kokeiluista, jotka pohjautuivat saatavilla olevaan aineistoon sekä jo olemassa oleviin työkaluihin. Korjausrakentamisen ja -suunnittelun kannalta keskeisessä ja laajassa aiheessa olisi vielä aihetta uusillekin kokeiluille ja kokeilevalle kehittämiselle. Useilla nopeammilla ja pienemmillä kokeiluilla voitiin kuitenkin nopeasti validoida lähestymistapa joko toimivaksi tai epätoimivaksi ennen kuin ratkaisua lähdetään kehittämään tai ottamaan käyttöön laajemmin. Tässä mielessä kokeilut onnistuivat varsin hyvin. Suurin osa kokeiluista liittyi Olympiastadionin hankkeeseen, josta oli kokeilun aikana saatavilla eniten erilaista tarkemittaus- ja pistepilviaineistoa. Alkuperäisestä hankesuunnitelmasta poiketen Kivimiehen koulun ja päiväkodin työmaavaiheesta ei kertynyt juurikaan pistepilvi- ja suunnitteluaineistoa kokeilun käyttöön. Tämä kuvaa sitä, että pienemmissä korjaushankkeissa mittapoikkeamiin ja suunnitelmamuutoksiin ehditään reagoida helpommin sekä suunnittelussa että työmaalla, eikä laajoille tarkemittauksille tai niistä aiheutuvalle muutossuunnittelulle ei ole suurta tarvetta.
Mitä uutta tietoa kokeilulla saatiin?
Opimme kokeilujen kautta enemmän ongelmasta ja mahdollisista ratkaisuista, ja esitimme niiden pohjalta luonnoksen uudesta ”ideaaliprosessista”. Ohjelmistojen kehitykseen perehtyminen osoitti, että pistepilven käsittely, luokittelu ja konvertointi todennäköisesti helpottuu ja automatisoituu ainakin osittain. Toisaalta datan käsittely ja uuden tyyppisten ohjelmien käyttäminen edellyttävät erityisosaamista - nämä suunnittelun uudet tehtävät ja roolit tulee huomioida sopimusasiakirjoissa. Tarkemittaustiedon käsittelyyn liittyvät työkalut ovat kuitenkin toistaiseksi puutteellisia, ja työ on pitkälti manuaalista. Hankkeessa myös tunnistettiin, että työmaalla syntyy paljon sellaista mittatietoa, jota ei tällä hetkellä osata kysyä tai hyödyntää suunnittelussa. Tulevaisuudessa tämän tiedon osuus lisääntyy, jolloin myös tiedon nopea käsittely on tärkeämmässä roolissa. Tiedon määrän kasvaessa on tärkeää myös erottaa, mikä on suunnittelun kannalta olennaista. Suurin tarve vaikuttaa olevan luotettavalle kantavien rakenteiden lähtötietomallille, joka jo pelkkänä pintamallina (geometriana) riittäisi vastaamaan tärkeimpiin ja yleisimpiin työmaanaikaisen tarkemittausten ja suunnittelun kysymyksiin.
Miten aiot viedä kokeilua tai sen tuloksia eteenpäin?
Hankkeen lopputuloksena syntyi luonnos uudeksi työprosessiksi, jolla tarkentuva tieto saadaan lisättyä suunnittelutietomalleihin joustavammin, nopeammin ja helpommin. Uudistettua prosessia pyritään hyödyntämään ja jatkokehittämään Finlandia-talon hankkeessa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on vakiinnuttaa uusi toimintatapa osaksi suunnittelualan käytäntöjä. Se edellyttäisi, että rakentamisvaiheessa tehtävien täydentävien mittauksien, täydennysten ja tarkennusten päivittämiseen liittyvät työvaiheet ja vastuunjako olisi ohjeistettu ja yhdenmukaistettu sopimuksissa ja myös tietomallin käyttöä koskevissa yleisissä ohjeistuksissa, mm. Yleisissä tietomallivaatimuksissa (YTV2012).
