3

Kokeilun oppi

-

Försökets teman

EsteettömyysLuontoTekoälyTerveysArkkitehtuuriDesignMydata (omadata)Open dataSaavutettavuusPalvelumuotoilu
Försöket är skapat 02.05.2018

Tekoäly ratkomaan rakennetun ympäristön terveyshaasteita

Rakennetun ympäristön aiheuttamat sairaudet ovat kasvava ongelma yhteiskunnalle ja jokapäiväistä kärsimystä tuhansille ihmisille jo pelkästään Suomessa. Tekoälyn ja systeemiajattelun avulla on mahdollista työstää asiaan liittyvästä datasta tutkimustuloksia, monenlaisia sovelluksia, terveyttä tukevia palveluja ja uutta, vientikelpoista liiketoimintaa.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Merkittävä osa ihmisten terveysongelmista ja sairauksista on ympäristöstä lähtöisin. Puhumattakaan tämänhetkisestä tilanteesta, jossa mm. sisäilman päästöjen (kuten homeet, erilaiset terveydelle haitalliset yhdisteet, hiukkaspäästöt) vuoksi meillä on kasvava syrjäytettyjen joukko, joille ei löydy terveellistä opiskelu- tai työpaikkaa, pahimmillaan ei kotia tai edes tilapäistä suojaa. Sosiaalisesti kestävässä yhteiskunnassa ei pitäisi luoda rakenteellisia esteitä kenenkään terveydelle, vaikutusvallalle, osaamiselle, tasavertaisuudelle ja merkitykselliselle elämälle. Sisäilmasta sairastuminen nostaa pahimmillaan muurin kaikkien näiden toteutumisen eteen. Ongelmakokonaisuus on niin monimuotoinen, että riittävän nopeiden ratkaisujen löytymiseen on välttämätöntä valjastaa myös tekoäly. Kyse on perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien toteutumisesta. Ongelman akuuttiuden vuoksi haemme ratkaisua tiiviisti käyttäjien kanssa, joten se toimii näin jo itsessään osallisuuden lisääjänä ja ehkäisee syrjäytymistä. - Millä tavoin sisäilmaoireilua koskeva tieto kannattaa kuvailla tekoälyratkaisua varten - miten tietoturva-asiat kannattaa ratkaista - Mitä kaikkea rakenteelliseksi muutettu kokemusperäinen tieto sisäilmaongelmista voi paljastaa rakennusten tilasta. - Millä eri tavoin tekoäly voisi helpottaa sairastuneiden elämää, niin kokeilun aikana kuin sen jälkeen - Minkälaisia hyötyjä voisi kunnon resursseilla toteutetulta sovellukselta odottaa. - Millä tavoin tekoäly voisi ehkäistä syrjäytymistä ja helpottaa ympäristöyliherkkien työllistymistä

Miten kokeilu toteutetaan?

Tekoäly ja koneoppiminen pitää saada mukaan rakennetun ympäristön terveyshaasteitta ratkomaan. Mitä kaikkea voimmekaan saada selville, kun tuomme oppivalla tavalla yhteen paikkatiedon, rakennusmateriaalit, kiinteistön käyttöasteet, ilmanvaihdon tiedot yms. kulutusdatan, käyttäjien palautteen esim. huonovointisuutta aiheuttamista tiloista ja muut saatavilla olevat tietolähteet. Samalla, kun sovellukset voivat tarjota muille käyttäjille tietoa sopivista tiloista, niiden tietovarantoja louhimalla voidaan esim. oirekuvia yhdistämällä ajoissa paljastaa piileviä kosteusvahinkoja ja muita hoitamatta todella kalliiksi tulevia ongelmia. Algoritmit ja oppivat sovellukset, jotka ymmärtävät sosiaalisen ja ekologisen kestävän kehityksen perusperiaatteet, voivat olla avainasemassa tulevaisuuden kestävän yhteiskunnan rakentamisessa. Suuri osa rakennussuunnittelusta tapahtuu tietomalleissa, ja tekoälyn tuominen mukaan näihin rakennusterveysnäkökulmaa syventämään tuo mukanaan aivan uusia mahdollisuuksia. Käyttäjien osallistuminen suunnitteluun tarkoittaa samalla tekoälyn opettamista. Järjestelmän luominen vaatii terveydenhuollon ja rakennusterveyden asiantuntijoiden, sairastuneiden, tietojärjestelmäkehittäjien ja palvelumuotoilijoiden saumatonta yhteistyötä. Tietoturvakysymykset ovat myös tärkeät, sillä kyseessä on ihmisten terveydentilaa koskevat luottamukselliset asiat. Olennaista järjestelmän luotettavuudelle on myös nosebon mahdollisuuden tiedostaminen ja ratkaisujen suunnittelu sen poissulkemiseksi. Keräämme sisäilmasta sairastuneiden keskuudesta kokemusasiantuntijoiden paneelin joka jakaa havaintonsa, terveystietonsa (mitkä materiaalit aiheuttavat oireita, ja minkälaisia) paneelin ja työryhmämme kesken. Luottamus ja avoimuus on tärkeää, jotta pystymme muodostamaan kokonaiskuvan asiasta. Työskentelyssä sovelletaan Co-design -menetelmiä. Kun havaintoja koskevalle tiedolle on luotu rakenne, testataan sitä rinnakkain muutamia kiinteistöjä koskevien tietojen kanssa. Tässä hyödynnetään jo tiedossa olevia kohteita (asunnot, julkiset tilat, liikennevälineet). Yksinkertaisten algoritmien avulla testataan, miten tekoäly voisi palvella käyttäjiä esimerkiksi sisäilmaltaan sopivan tapaamispaikan löytämiseksi. Valmistelu kesäkuussa 2018, kokemuasiantuntijapaneelin haastattelut heinä-elokuussa, palvelukonseptin testaus syyskuussa.

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Työryhmämme kokemusasiantuntijana toimii tunnettu toimittaja ja muusikko Mari Vesala, joka vastaa käyttäjähaastatteluista, tiedonkeruusta ja kokeilijoiden rekrytoinnista (mukaan lukien suostumukset ym.) sekä kokeilun viestinnästä. Järjestelmäkuvauksen (visualisoinnit) hoitaa muotoilun ja ympäristöalan asiantuntija Outi Ugas, joka toimii myös Vesalan varahenkilönä. Mukana kokeilussa on myös kokemusasiantuntijoiden raati, 8-10 henkilöä, ja tarpeen mukaan toteutetaan myös asiantuntijahaastetteluja.

Mikä on kokeilun budjetti?

Työryhmän jäsenten palkkiot Vesala 4000 € / 2 kk työpanos (4 kuukauden ajalla), Ugas 1000 € / yhteensä 40 tuntia visualisoinnit ja yhteenvedot. Kokeilun toteutuksesta osa tehdään The Natural Stepin asiantuntijatyönä pro bono.

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Käyttäjätiedon laatu on a ja o, jotta tekoälyratkaisu voi tuottaa onnistuneen tuloksen, ja Vesalalla yhteistyökumppaneineen on todella laajat aineistot aiheesta. Työvälineet sekä toimitilat löytyvät myös, ja tietorakenteen testaamista varten pystymme toteuttamaan yksinkertaisen simulaattorin omin voimin (jotta kokeilun onnistuminen ei ole sopivan tekoälyratkaisun toteutusaikataulusta kiinni).

Lärdomar av försöket

Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?

Suurimmalta osin kyllä. Ainoa osio joka nyt marraskuussa on vielä kesken, on analytiikan testaus havainnointikohteen käyttäjiltä kerätyllä aineistolla.

Mitä uutta tietoa kokeilulla saatiin?

Tuloksista tulossa lisätietoa, kun saadaan analyysia testattua. Vinkkinä kokeilijoille ainakin se, että yhteissuunnittelussa ja palvelujen esittelyssä kannattaa käyttää kuvia ja kaavioita - syy/seuraussuhteet ja toimintalogiikat aukeavat nopeammin ja ajatusvirheisiin saa paremmin palautetta. Toinen käytönnön havainto oli, että kokeilulle ainakin meidän tapauksessamme on ollut hyötyä etätyöstä - monet pitkät ideointikeskustelut käytiin chattina, jolloin ne tuli saman tien myös dokumentoitua kirjallisesti.

Miten aiot viedä kokeilua tai sen tuloksia eteenpäin?

Työtä jatketaan analytiikan kehittämisellä ja sensoridatan yhdistämisellä. Rahoitusmahdollisuuksien kartoitus menossa. Yhteistyö potilasyhdistyksen kanssa luo pohjan käyttäjien mukana pitämiselle kehitystyössä (Vesala aloittanut Suomen Hajuste- ja Kemikaaliyliherkät ry:n puheenjohtajana marraskuussa).

Vad har hänt under försökets gång?

28.11.2018

Ihmisen vaikutus elinympäristömme tilaan on merkittävä, ja korostuu rakennetussa ympäristössä. Käytämme materiaaleja, puhdistusaineita, teknologioita yms. joiden yhteisvaikutuksista on niukasti tietoa. Toisaalta samaan aikaan meillä on valtavia tietovarantoja rakennuksista, näiden käytöstä, ihmisten liikkumisesta, käyttäjäkokemuksista ja vaikkapa sääolosuhteista, mutta nämä ovat hajallaan eri tietokannoissa ja palveluissa, ja niiden yhteenliittäminen mielekkään kokonaiskuvan muodostamiseksi on haastavaa. Kun tiedot tuodaan selkeästi ja helposti sovellettavalla tavalla yhteen, on niiden tuottama lisäarvo niin käyttäjille, yrityksille kuin yhteiskunnalle laajemminkin, valtava. 

Tekoäly ja koneoppiminen pitää saada mukaan rakennetun ympäristön terveyshaasteitta ratkomaan. Mitä kaikkea voimmekaan saada selville, kun tuomme oppivalla tavalla yhteen paikkatiedon, rakennusmateriaalit, kiinteistön käyttöasteet, ilmanvaihdon tiedot yms. kulutusdatan, käyttäjien palautteen esim. huonovointisuutta aiheuttamista tiloista ja muut saatavilla olevat tietolähteet. Samalla, kun sovellukset voivat tarjota muille käyttäjille tietoa sopivista tiloista, niiden tietovarantoja louhimalla voidaan esim. oirekuvia yhdistämällä ajoissa paljastaa piileviä kosteusvahinkoja ja muita hoitamatta todella kalliiksi tulevia ongelmia.

Algoritmit ja oppivat sovellukset, jotka ymmärtävät sosiaalisen ja ekologisen kestävän kehityksen perusperiaatteet, voivat olla avainasemassa tulevaisuuden kestävän yhteiskunnan rakentamisessa. Suuri osa rakennussuunnittelusta tapahtuu tietomalleissa, ja tekoälyn tuominen mukaan näihin rakennusterveysnäkökulmaa syventämään tuo mukanaan aivan uusia mahdollisuuksia. Käyttäjien osallistuminen suunnitteluun tarkoittaa samalla tekoälyn opettamista!

Sisäilmaa ja ympäristöperäisiä terveysongelmia koskevia käyttäjäkokemuksia jäsentämään tarvitaan tietorakenne, jossa yhdistyy hyvinvointia koskeva tieto ympäristötekijöihin. Oireilu on hyvin yksilöllistä ja monimuotoista, joten säännönmukaisuuksien löytämiseksi havaintoyksikköjä tarvitaan suuria määriä - johdonmukaisuuksien löytämiseksi näistä tarvitaan koneoppimista. Käyttäjätiedon rinnalle ja vaihtelua selittämään tuodaan tietovarantoja mm. rakennuksia, niiden käyttöä, ihmisten liikkumista, sääolosuhteita ja ilmanlaatua koskien. Kun tiedot tuodaan rakenteisesti johdonmukaisella tavalla yhteen, voidaan kokonaisuudesta johtaa palveluja niin oirehtiville, rakennuksen omistajille kuin kunnalle, terveydenhuoltoon ja tutkimukseen. Sisäilmaongelmista kärsiville sekä rakennusterveyden parantamiseksi on lisäksi reaaliaikaisuuden saaminen mukaan kuvaan tärkeää, ja tämänkin toteutumiseksi tarvitaan avuksi oppivia tietojärjestelmiä ja tekoälyä. 

Silti pohjimmiltaan tässä on kyse ihmisoikeuksien toteutumisesta. Meillä ei ole varaa rakentaa yhtään muuria (kirjaimellisesti!) jotka estävät ihmisiä olemaan terveinä ja elämään täysipainoista ja mielekästä elämää. 

Kommentarer
Logga in och kommentera med eget namn
Göm kommentarer