Toukkakompostori | Kokeilunpaikka.fi
1

Kokeilun idea

-

  • Rahoitusta
  • Sparrausta

Försökets teman

Försöket är skapat 29.04.2020

Toukkakompostori

Länsiharjun koulun neljännen luokan oppilaat prosessoivat toukkakompostorin avulla kouluruokalan biojätettä mullaksi koulun kasvihuoneeseen. Oppilaat tutkivat ruokahävikkiä, toukkakompostorin toimintaa, ravinnekiertoa ja terveen mullan merkitystä ruokatuotannossa.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

VÄHÄARVOISTEN BIOMASSAJAKEIDEN HYÖDYNTÄMINEN Yksi kiertotalouden keskuspilareista on vähäarvoisten sivuvirtojen hyödyntäminen entistä tehokkaammilla tavoilla niin, että siitä saadaan hyödynnettäviä jakeita talteen. Monissa muissa jakeissa (esim. metalli,muovi) on edistytty, mutta biomassojen kierrätysmenetelmien kehitys on ollut hidasta. Ongelmana ovat suuret volyymit, jotka koostuvat pienistä virroista, korkea kosteuspitoisuus, vaihteleva laatu ja alhainen jalostusaste. Biomassojen käsittely mekaanisesti on hidasta ja kallista. Hyönteiset nousevat esiin uutena vaihtoehtona prosessien tehostamiseen. (Singh & Kumari. 2019). Tässä kokeilussa tarkastellaan kouluruokalan toiminnasta syntyvää biomassaa, joka tarjoaa oivan raaka-aineen mustasotilaskärpäsen toukkien voimalla toimivaan kompostoriin. Hyönteistalous on nouseva trendi, joka tähtää proteiiniomavaraisuuteen, ruuantuotannon kestävään kehitykseen ja resurssien tehokkaaseen käyttöön. MUSTASOTILASKÄRPÄSEN TOUKKA JA KOMPOSTORI Mustasotilaskärpänen on hajottaja, jolla on nopea elinkierto ja tehokas biomassan hyödynnyskyky. Optimissa kasvatusolosuhteissa sen elinkierto on 35–42 päivää, joista 14–24 päivää se viettää biomassaa prosessoivana toukkana. Toukka syö kaksi kertaa loppupainonsa verran ja konvertoi biomassasta 50–80 % toukkamassaksi. Toukkaprosessoinnilla ravinteiden kiertoa saadaan nopeutettua ja isompi osa ravinteista pysyy kierrossa hyödyntäen sekä maanparannusta, mullan terveyttä sekä ihmisten hyvinvointia. Lisäksi toukkamassan sisältämää proteiinia voidaan hyödyntää esim. kalankasvatuslaitosten rehuissa. Mustasotilaskärpänen ei ole tautivektori ja toukkien biomassan prosessoinnin on havaittu vähentävän bakteerimassaa ja nopeuttavan lääkeaineiden hajoamista sekä vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä. -Miten mustasotilaskärpäsen toukkia (Hermetia illucens) voidaan hyödyntää koulun biomassan käsittelyssä? -Miten eri ruokajätteet käyttäytyvät toukkakompostorissa? -Miten nopeasti biomassa muuttuu mullaksi? -Miten toukkakompostorissa biomassalla lihotettu mustasotilaskärpäsen toukka hyödyntää kalankasvatusteollisuutta terveellisesti, kestävästi ja ympäristöystävällisesti? -Miten toukkaa voidaan käyttää muiden kotieläinen ravintona? TERVE MULTA Ruokatuotannon perusta on terve multa, jossa rakenne on ilmava, joka sisältää orgaanisia komponentteja jotka tuottavat rikastavat multaa. Biomassa joka on luonnonmukaisella kompostoinnilla prosessoitu mullaksi parantaa mullan laatua kasvualustana. Kemiallisten lannoitteiden negatiiviset vaikutukset mm. biodiversiteettiin, mullan laatuun, vesi talouteen sekä ruuan laatuun ovat ilmeiset. Biolannoitteiden lisääminen sekä pienimuotoisessa että laajemmassa mittakaavassa on ruokatuotannon kannalta järkevää ja välttämätöntä. Biolannoite, kuten kompostoitu biomassa, toimii maanparannusaineena, joka edistää mullan kykyä sitoa hiiltä (hiiliviljely) ja siten toimii kasvihuonekaasupäästöjä vähentävänä tekijänä. -Millaista on terve multa? -Mihin mullan laatu vaikuttaa? -Mikä ero on kemiallisilla ja biolannoitteilla? -Mitä on hiiliviljey? LASTEN LUONTOSUHDE 75 % suomalaisista asuu kaupunkialueilla ja tutkimukset viestivät huolestuneisuutta siitä että lasten luontosuhde Suomessa kapeutuu. Kasvavien ja kehittyvien lasten ja nuorten päivät kuluvat yhä tiiviimmin sisätiloissa tai kaupunkiympäristössä. -Miten lasten luontosuhdetta voidaan kehittää kouluympäristössä, tavalla joka sopii ilmiö oppimisen malliin? -Miten voidaan edistää konkreettista ja toiminnallista oppimista eli kokeilemista ja tutkimista, joka on luonnollista lapsille? LASTEN KIINNOSTUS LUMA -AINEISIIN Yhteiskunnan kestävän kehityksen takaamiseksi tarvitsemme lapsille opetusta, joka antaa lapsille valmiuksia huomioida ja ratkaista sekä kansallisia että kansainvälisiä sosioekonomisia ja ympäristöön liittyviä haasteita. Lasten kiinnostuksen herättäminen ja ylläpitäminen LUMA-aineet eli luonnontieteisiin ja matematiikkaan pohjautuvat sisällöt ovat keskeisessä asemassa kun edistetään kestävää kehitystä esim. digitalouden ja kiertotalouden keinoin.

Miten kokeilu toteutetaan?

K O K E I L U Kokeilussa lisätään tietoisuutta ja tietoa kouluruokailun tuottamasta biomassasta ja sen kierrätysmahdollisuuksia käyttäen hyväksi toukkakompostoria. Kokeilualustan tarjoaa Länsiharjun koulun sisäinen biomassan käsittelyprosessi, joka sisältää neljä kierrätysketjun vaihetta 1) kouluruokalan biomassan keräys, 2) biomassan toukka-avusteisen kompostointiprosessin käyttöönotto ja ylläpito, 3) terveen mullan tutkiminen ja 4) terveen mullan hyödyntäminen koulun kasvihuoneessa seuraavana keväänä TUOTOKSET Kokeilun konkreettiset tuotokset ovat: -kokeilun viestintäkanavat ja -sisällöt -kokeilun yhteisö -suunnitelma toukkakompostorin koejärjestelystä (tarvittava laitteisto, eri ruokalajit, prosessointiaika) -raportit vierailuista ja asiantuntijapuheenvuoroista -analyysi kokeen havainnoista ja tuloksista -digitaalinen dokumentointi toukkakompostorin elämästä -analyysi toukkakompostorin sosioekonomisista ja ympäristövaikutuksista -kokeeseen osallistuvien lasten, opettajien ja keittiöhenkilökunnan itsearviointi TULOKSET Kokeilussa halutaan vaikuttaa seuraaviin kohderyhmiin: n. 10-vuotiaisiin lapsiin ja opettajiin Länsiharjun alakoulussa, lasten perheisiin, kouluruokalan henkilöstöön, proteiinitoukan hyödyntäjiin ja suureen yleisöön. Seuraavassa kuvattu kokeilun vaikutukset eri kohderyhmiin: *LAPSET TUTKIJOINA 10-vuotiaat lapset kokeilijoina perehtyvät biomassan kierrätykseen yhden konkreettisen ja lähellä heitä olevan esimerkin kautta. Heille tulee tutuksi toukkakompostorin toimintaperiaate ja sen haitat, edut, uhat ja mahdollisuudet. Lasten suhdetta luontoon vahvistetaan tekemällä konkreettisia kokeita, perehtymällä toukan elämään, pohtimalla mullan luonnetta ja arvioimalla biomassan tehostetun kierron vaikutusta kasvihuonekaasuihin. Lapsille tulee tutuksi käytäntölähtöinen tieteen tekeminen ja koejärjestelyn toteuttaminen. Lapsille tarjoillaan positiivinen kokemus ilmastoahdistuksen lieventämiseksi. *OPETTAJA Opettajan työkalupakki rikastuu ja kasvaa yhdellä uudella esimerkillä. Opettaja saa materiaalia ja konseptin jonka voi liittää osaksi LUMA-opetusta. *LASTEN PERHEET 10 - vuotiaiden lasten koulukokemukset välittyvät lasten koteihin ja perheisiin ja sitä kautta tieto vähämerkityksellisen biomassajakeen käsittelytavasta saavuttaa myös aikuiskohderyhmän. Kokeilulla pyritään nostamaan lasten perheiden tietoisuutta biomassasta ja kompostoinnista. *KOULUN KEITTIÖ Kokeilussa raaka-aine saadaan koulun keittiöstä ja siten keittiöhenkilökunta on mukana kokeilussa. Kokeilu lisää heidän tietoisuuttaan ja tietojaan luonnonmukaisesta biomassan käsittelytavasta, joka voidaan toteuttaa paikallisesti. *PROTEIINITOUKAN HYÖDYNTÄJÄT Proteiinitoukkaa voivat hyödyntää esim. kalarehun valmistajat, kalankasvattajat tai kotieläinten pitäjät. Kokeilussa kutsutaan ao. alojen asiantuntijoita pohtimaan miten käyttöä voidaan lisätä ja sitä kautta osallistetaan potentiaaliset hyödyntäjät osaksi tutkimusta. Heidän tietoisuutensa ja tietonsa mustasotilaskärpäsen käytöstä lisääntyy ja se mahdollistaa innovaatioiden syntymisen. *LUONNONTIETEELLISEN JA MATEMAATTISEN ALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Lahdessa toimiva Päijät-Hämeen Tiedeluokka Solu (http://luma.lahdenyliopistokampus.fi/tiedeluokka-solu/), LUMA-keskus Suomi (https://suomi.luma.fi/) sekä Eurooppalainen Scientix (http://www.scientix.eu/) saavat testatun konseptin jota voidaan hyödyntää alakoulun luonnontieteen opetuksessa. *SUURI YLEISÖ Kokeilussa pyritään tavoittamaan suuri yleisö sekä sosiaalisen median että sidosryhmien kautta. Sidosryhmäyhteistyötä kokeilu tekee alueen asukasyhdistysten, kyläyhdistysten ja muiden biomassan käsittelystä kiinnostuneiden tahojen kanssa. VAIKUTUKSET Kokeilulla pyritään vaikuttamaan kohderyhmän asenteisiin, käyttäytymiseen sekä käytänteisiin. Kokeilun jälkeen lapset ehdottavat tai jopa vaativat perheissään, että biojäte kompostoidaan toukkien voimalla. Sen myötä lasten vanhemmat oppivat tekniikan ja välittävät sidosryhmille tietoa kompostointitavasta. Asukasyhdistykset, kyläyhdistykset ja muut vastuulliset toimijat lisäävät tiedotusta toukkakompostorin käyttömahdollisuuksista. Paikallinen jätehuoltoyhtiö tai kaupallinen toimija lisää palveluvalikkoonsa toukkakompostorin käyttöönotoon ja käyttöön liittyvien tuotteiden ja palveluiden välityksen. Toukkia hyödyntävät tahot vastaanottavat ja maksavat arvokkaasta proteiiniraaka-aineesta sen toimittajille.

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Kokeilun päätoimijat ovat Lahden kaupungin, Länsiharjun alakoulun neljäs luokka opettajansa Tarja Niemeläisen johdolla ja Smart & Lean Hub Oy, Tuula Löytty. Lisäksi kokeiluun osallistuu asiantuntijoita -kalanrehun tuottaja, joka voi hyödyntää toukan rehun komponenttina ja proteiinin lähteenä -kalan- tai muun kotieläimen kasvattaja, joka voi käyttää toukkia suoraan ruokana -bioalan tutkija -LUMA-alan koulutuksen kehittäjä

Mikä on kokeilun budjetti?

Tarvikkeet: kompostori ja toukat 1500 EUR; riistakamera asennettuna toukkakompostorin elämän dokumentointiin, 500 EUR; Matkakulut: Luokan ja kokeilun toimijoiden matkat, 500 EUR; Asiantuntijakorvaukset Asiantuntijoiden käyttö: esim. kotikompostointi, julkinen ruokapalvelu ja kompostointi, toukan jatkokäyttö, LUMA-koulutus, alan tutkimus kansallisesti ja kansainvälisesti, 2500 EUR; Työ- ja toimintakorvaus Länsiharjun koulun 4. luokka (LH4), 1000 EUR; Smart & Lean Hub Oy (S&L), 4000 EUR; TOTAL: 10 000 EUR

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Tilat ja osallistujat ovat käytettävissä. Aikataulu on 8-12/2020, joka soveltuu alakoulun opetussuunnitelmaan

Mitä odotatte oppivanne kokeilusta? Miten kokeilun tuloksia seurataan ja mitataan?

1 - Miten lasten kanssa tehdään käytäntölähtöistä tiedettä 2 - Millaisia muita tapoja on käsitellä vähämerkityksellisiä biomassafraktioita 3 - Löytyykö kannattavan liiketoiminnan aihioita alueellisesti ja kansallisesti Kokeilun tuloksia ja vaikutuksia seurataan havainnoimmalla ja tiedustelemalla sidosryhmien mielipiteitiä. Lisäksi kokeiljat kuuntelevat ja oppivat asiantuntijoiden avulla.

Miten kuntaorganisaatio on mukana kokeilussa?

Lahden kaupunki, Länsiharjun alakoulu

Saako kokeilu jotain muuta rahoitusta? Toteutuuko kokeilu ilman ympäristöministeriön rahoitusta?

Ei muuta avustusta

Vad har hänt under försökets gång?

18.06.2020

Tietoa ja yhteistyötä Biotalousinstituutin kanssa

Biotalousinstituutti yhdessä VTT:n ja alan yritysten kanssa kehittää hyönteistaloutta, erityisesti mustasotilaskärpästen kasvatusta. Suosittelen ottamaan yhteyttä hankkeiden toimijoihin tiedon ja yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi: 


https://www.jamk.fi/fi/reportronic-project/?projectnum=161044



Markku Paananen


markku.paananen@jamk.fi


Kommentarer
Kiitos Markku, olen tietoinen JAMK:n biolabrasta ja ajatuksenani olikin että jos olisin saanut rahoituksen olisin vähintäänkin asiantuntijaosaamista kutsunut JAMK:sta. En kuitenkaan näillä näkymin edistä asiaa tämän enempää. Ilman tukirahoitusta ei tämä asia etene. Tuula
Mutta ihan tiedoksi, että yhteistyökumppanini Italiasta voisi olla kiinnostunut tekemään yhteistyötä JAMK:n kanssa.
Kiitos vastauksesta. Onko mahdollista saada italialaisen yhteistyökumppanin yhteystiedot? Vai välitätkö tietoa meistä heille? Projektin toteuttajien yhteystiedot löytyvät lähettämästäni linkistä. Markku
Logga in och kommentera med eget namn
Göm kommentarer