Varhaiskasvatuksen viestintä- ja vuorovaikutuskanavien kehittäminen asiakaslähtöisesti | Kokeilunpaikka.fi
3

Kokeilun oppi

-

Försökets teman

VarhaiskasvatusViestintäKokeilutYhteistyöPalvelumuotoiluDigikuntakokeilu
Försöket är skapat 04.10.2017

Varhaiskasvatuksen viestintä- ja vuorovaikutuskanavien kehittäminen asiakaslähtöisesti

Kokeilun tavoitteena on kehittää varhaiskasvatuksen (kodin, päiväkodin ja hallinnon välisiä) viestintä- ja vuorovaikutuskanavia yhdessä asiakkaiden, varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja muiden sidosryhmien kanssa palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen. Kokeilussa tuotetaan tietoa, jonka avulla voidaan seudullisesti muodostaa yhteinen näkemys kehittämisen suunnasta sekä konkreettiset ratkaisuehdotukset. Kokeilulla edistetään suurempaa tavoitetta varhaiskasvatuksen asiakaslähtöisten toiminnanohjausjärjestelmien kehittämisestä.

Lärdomar av försöket

Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?

Projektissa koottiin varhaiskasvatuksen ammattilaisia työpajoihin luomaan yhteistä ymmärrystä viestinnän ja vuorovaikutuksen nykytilasta, kehittämistarpeista ja tulevaisuuden suunnasta seutukunnallisesti. Projektissa onnistuttiin vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin ja löydettiin uusia tapoja asiakasymmärryksen luomiseen ja palveluiden kehittämiseen.

Mitä uutta tietoa kokeilulla saatiin?

Lyhyen tähtäimen suositukset: Kasvokkainen viestintä pitää säilyttää vähintään yhtä keskeisessä roolissa kuin tähän asti. Arkikuulumisten kertomista voi syventää entisestään. Sähköisen viestinnän keskittäminen yhteen työkaluun on järkevää. Välineen valinnassa pitää huomioida sekä päiväkotien henkilöstön että huoltajien viestintätarpeet, mm. läsnäolotuntien syöttö, viestittely, kuvien jakaminen ja tapahtumatehtäväkalenteri. Projektissa luotu viestinnän ohjeistus on syytä ottaa käyttöön mahdollisimman laajasti. Se on yksinkertainen, mutta toimiva tapa luoda yhteisiä pelisääntöjä vuorovaikutukseen ja viestintään. Mikäli vanhempainilloista halutaan pitää kiinni, on niiden toteutustapa syytä uudistaa huoltajille enemmän lisäarvoa tuovaksi. Päiväkotihenkilökunnan näkökulmaa ja arkikokemuksia viestintään tulisi tutkia myös, jotta saadaan kattava kuva vuorovaikutusosapuolten kokemuksista. Tämänhetkinen vaikutelma on, että asiantuntijat sekä päiväkotien henkilöstö tekevät suuren määrän työtä sen eteen, etteivät haasteet näy perheille. Pitkän tähtäimen suositukset: • Sähköiset viestintäkanavat (Wilma, Päikky, Helmi, Daisy jne.) tulisi yhdistää siten, että kaikilla alueen kunnilla olisi käytössään yksi yhteinen järjestelmä varhaiskasvatuksen viestinnän näkökulmasta. Tämä toisi tehokkuutta sekä työajan että suorien kehitys- ja ylläpitokustannusten näkökulmasta. Tämän työn pohjaksi ollaan jo tekemässä toiminnallisuuksien ja teknologioiden ajantasaisuuden kartoittamiseen liittyvää evaluointia. • Pedagogisten materiaalien (esim. vasu-keskusteluiden materiaali) sekä kyselyiden, erilaisten lupien ja sopimusten arkistointiin tulisi löytää yhteneväinen tapa. Näiden tallennus olisi luontevaa esimerkiksi Päikyn/Wilman kaltaiseen sähköiseen palveluun. • Päiväkodeissa tulee olla ajantasaiset puhelimet ja tabletit viestinnän, hoitoajan seurannan ja päivittäisen työn tukena